Hopeiset dokumentit. Käsityöläisten roikkuvat kyltit 1600–1800-luvulta
Vuosisatoja sitten käsityömestariksi tuloon sisältyi liuta rituaaleja, mm. hopearahan tai hopeaesineen lahjoittaminen omalle järjestölle – ammattikunnalle. 1600-luvulla tuli tavaksi lahjoittaa ammattikunnalle hopeinen kyltti, johon oli kaiverrettu mestarin nimi ja hänen mestariksi tulovuotensa ja jonka keskiosaa kaunisti kyseisen käsityöalan embleemi (räätäleillä sakset, leipureilla rinkeli jne.). Koska tällaiset kyltit ripustettiin ammattikunnan tärkeimpiin kuuluvaan edustusesineeseen, tervetuliaispokaaliin, niitä on alettu nimittää roikkuviksi kylteiksi. Käsityöläisten kylttejä voi niissä olevan kirjallisen ja kuvallisen tiedon perusteella pitää hopeisina asiakirjoina.
Vuosisatojen ajan kyltit on kuvitettu mitä mielikuvituksellisimmin, joskus suorastaan leikkisästi – ne ovat pienoiskokoisia mestariteoksia, jotka heijastavat hyvin täkäläisten kultaseppien korkeaa tasoa.
Viron taidemuseon hopeakokoelmassa on enemmän käsityöläisten roikkuvia kylttejä kuin missään muualla Virossa – lähes 300. Suurin osa niistä ei ole ollut aikaisemmin esillä. Yhteistyössä Viron historiallisen museon ja Tallinnan kaupunginmuseon kanssa valmistunut Nigulisten museon näyttely tarjoaa yleiskuvan roikkuvien kylttien kehityksestä läpi vuosisatojen ja esittelee eri käsityöalojen symboleita.
Kuraattorit: Anu Mänd, Tarmo Saaret
Galleria
Käsityöläisen roikkuva kyltti. 1700-luku. Viron taidemuseo